Pääsiäisen tietoisku

Tiesitkö kaiken tämän pääsiäisestä?

  • pääsiäisen juhlajakso on yli kolmen kuukauden mittainen
  • pääsiäisen ajankohta vaihtelee joka vuosi; se on siis liikkuva juhla ja sijoittuu 22.3. ja 25.4. välille
    • pääsiäinen määräytyy kevätpäiväntasauksen (20.-21.3.) ja kuunkierron perusteella: sitä vietetään seuraavana sunnuntaina kevätpäiväntasauksen jälkeisestä täydestä kuusta
  • germaanit viettivät kevätpäiväntasauksen aikoihin suuria juhlia kevään jumalattaren, Ostaran kunniaksi
    • pääsiäinen onkin saksaksi Ostern ja englanniksi Easter
  • kristillisen pääsiäisen esikuva on ollut juutalaisten passah-juhla, jolloin syötiin lampaasta valmistettu ateria
  • ihmisillä on ollut tapana herätä aikaisin pääsiäisaamuna odottamaan nousevaa aurinkoa, joka noustessaan tanssii ja keinuu, kun se iloitsee kevään saapumisesta ja pääsiäisestä
    • myös ihmisillä oli lupa leikkiä ja pitää hauskaa hiljaisen viikon – piinaviikon – jälkeen
    • Kaakkois-Suomessa lapset kiersivät kotikylää pääsiäisyönä kilistellen ja kalkatellen pillillä, lehmänkellolla tai muulla soittopelillä: hiljainen viikko oli siis ohi :D
    • lapsille rakennettiin pääsiäiseksi narukeinu tai hypinlauta
  • laskiaissunnuntai on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä
  • helluntai on vastaavasti seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen
  • katolilaisilla ja ortodokseilla alkaa laskiaistiistain jälkeisenä tuhkakeskiviikkona nelikymmenpäiväinen pääsiäispaasto; nykyisin monet pitävät ns. ekopaastoa tai luopuvat vaikka television katselusta
  • helatorstai on Jeesuksen taivaaseenastumisen muistopäivä ja sitä vietetään 40 päivää pääsiäisestä
    • sana tulee ruotsin kielen sanasta helg, pyhä
    • helatorstain kunniaksi Hämeessä ja Satakunnassa sytytettiin helavalkeita
  • helatorstaista 10 päivän päästä on helluntai

Lue myös nämä:

Virpoi, varpoi..

Kiirastorstai – siis puhdistustorstai

Pitkää perjantaita

Lankalauantain trullit

Ostern

Ostern (Photo credit: Dratir)

Pääsiäisestä englanniksi voi lukea täältä sekä näistä linkeistä.

Lankalauantain trullit

Noitien ja trullien uskottiin ennen lentävän ilmojen halki kokouksiinsa vanhoihin myllyihin ja Kyöpelinvuorelle. Trullit esiintyivät suurten juhlapyhien aikaan, etenkin pitkänperjantain ja pääsiäispyhien välillä. Pääsiäistulilla karkotettiin noita ihmisiä ja kotieläimiä vahingoittavia trulleja, ja lankalauantaina yhä poltetaan pääsiäisvalkeita Pohjanmaalla.

Ortodoksisessa kirkossa sen sijaan lauantain puoliyöpalveluksen aikana kirkon tekstiilit ja papiston vaatetus vaihtuvat tummista valkeiksi. Tämä pääsiäisyön jumalanpalvelus kestää kolmisen tuntia, ja tuolloin myös kierretään kirkkoa.

Photo of Saint Nicholas byzantine icon from th...

Photo of Saint Nicholas byzantine icon from the Chapel of the Holy Trinity at Theological School of Chalki, Heybeliada Turkey. (Photo credit: Wikipedia)

Kurkkaa myös muut pääsiäispostaukseni!

Pitkää perjantaita!

Nykymittapuun mukaan pitkäperjantain vietto entisajan tapaan tuntuisi varmasti hirvittävän pitkästyttävältä. Ennenvanhaan pitkäperjantaina ei nimittäin tehty kotiaskareita, ei sytytetty keittolieteen tulta saatika kyläilty. Tuona päivänä pukeuduttiin tummiin vaatteisiin eikä iloita tai nauraa saanut, ei edes hymyillä niin, että hampaat olisivat näkyneet.

Vasta auringon laskeuduttua istuuduttiin ruokapöytään ja syötiin kapakalaa, silakkaa, kuivaa leipää, mämmiä – siis ruokaa, mitä voi syödä keittämättä.

Mämmi on perinteinen lounaissuomalainen ruoka, mikä keitettiin imelletyistä ruisjauhoista, maltaista siis. Sitten puuro laitettiin uuniin paistumaan tuohisissa tuokkosissa.

Mämmiä syötiin muulloinkin ja se soveltui evääksi kalastus- ja metsästysmatkoille. Ennen mämmiä syötiin kylmänä ja sellaisenaan tai ruisleivän päälle levitettynä. Nykyisin mämmi maistuu kerman ja sokerin kera.

Suomi: Mämmi Svenska: Memma

Suomi: Mämmi Svenska: Memma (Photo credit: Wikipedia)

Mämmi jakaa mielipiteet – oletko itse mämmin ystävä vai kuulutko ryhmään, joka inhoaa sitä yli kaiken?

Kurkkaa myös muut pääsiäispostaukseni!

Kiirastorstai – siis puhdistustorstai

Kiiran, tuon pahanilkisen olennon, uskottiin ennenvanhaan oleilevan pihapiirissä ja aiheuttavan kaikenlaista harmia talon asukkaille.

Niinpä kiira piti ajaa tiehensä, ja kiirastorstain aamuna vedettiin talon ympäri ja peltoja pitkin kelkkaa, jossa oli käryävä roskilla täytetty terva-astia. Samalla hoettiin

Kitis kiira metsään

tulta savua selkään

peltoin perätse

aitain alatse

Näin myös sisiliskot, sammakot ja käärmeet pysyivät kesän piilossa.

Kiira kuitenkin on käännös ruotsin sanasta skära, ‘puhdistaa’. Kiirastorstainahan Raamatun mukaan Jeesus pesi opetuslasten jalat, ja monelle uskovaiselle kiirastorstai on katumuksen ja synneistä puhdistamisen päivä.

Tästä kiirastorstai on saanut nimensä –  ei niinkään pahaa tuovasta olennosta eikä varsinkaan mistään kiireestä!

Hyvää – ja puhdasta – pääsiäisen aikaa kaikille! Laskeudutaan nyt leppoisaan pääsiäisen viettoon ja rauhoittumaan kaikelta, myös pääsiäiskiireeltä.

Lue lisää pääsiäisestä näistä postauksistani!

Virpoi, varpoi..

Tiesitkö, että kristillisen pääsiäisen esikuva on ollut juutalaisten passah-juhla? Passahia vietetään israelilaisten Egyptistä vapautumisen muistoksi.

Itse en tätä tiennyt – tai jos olen joskus tiennytkin, olen asian autuaasti unohtanut. Käsiini osui aamulla kirpparilta aiemmin ostamani Lasten pääsiäiskirja (Sirpa Karjalainen ja Eva Kraft, 1993 / Lasten parhaat kirjat), mistä löytyy kaikenlaista tietoa tästä juhlasta.

Tuntuu, että monelle pääsiäinen saattaa nykyään olla lähestulkoon vain lomapäiviä ja suklaamunia, mutta sen alkuperästä tai vanhoista perinteistä ei välttämättä tiedetä. On kuitenkin hyvä ottaa selvää hieman laajemminkin juhlapäivien merkityksestä.

Siispä tässä tiivistetty paketti kyseisestä kirjasta!

Pääsiäinen on vanhin kristillinen juhlapyhä, ja se kaikkein tärkein. Kristillinen pääsiäinen tunnettiin jo 100-luvulla, mutta sen vietto vakiintui vuonna 325. Silloin Nikean kirkolliskokouksessa pätettiin, että pääsiäistä vietetään kaikkialla kristikunnassa kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina.

Palmusunnuntaina alkavaa viikkoa kutsutaan piinaviikoksi tai hiljaiseksi viikoksi. Tällöin kristityt hiljentyvät muistelemaan Jeesuksen elämän viimeisiä tapahtumia maan päällä, ja hiljainen viikko päättyy ilon juhlaan eli Jeesuksen ylösnousemuksen muistopäivään.

Hiljaisen viikon päivien nimet ovat

  • malkamaanantai
  • tikkutiistai
  • kellokeskiviikko
  • kiirastorstai
  • pitkäperjantai
  • lankalauantai
  • sukkasunnuntai
  • pälkkäpääsiäinen

Palmusunnuntaita vietetään Jeesuksen Jerusalemiin saapumisen muistoksi. Tuolloin ihmiset tervehtivät palmunlehvin aasilla ratsastavaa Jeesusta, ja myöhemmin kirkkokansalle tuli tavaksi kokoontua muistelemaan tätä tapahtumaa palmusunnuntaina, jolloin kansan tuomat palmunlehvät siunattiin.

Pohjoisen asukkailla ei tietenkään oikeita palmunlehviä ollut, joten he toivat kirkkoon koivun- ja pajunoksia, joista kevään heräämisen saattoi jo havaita. Pajunkissat ovatkin pysyneet pääsiäisen tunnuksena. Palmusunnuntain aattona ortodoksisessa kirkossa yhä siunataan pajunoksia, joilla seuraavana aamuna virvotaan.

Karjalassa virpomisperinne on ollut yleinen ja palmusunnuntaita on sanottu virposunnuntaiksi. Muutama sukupolvi sitten Suomessa virvottiin vain idässä, mutta nykyisin virpominen on kaikille suomalaisille tuttu perinne.

Pääsiäisnoitana kiertely taas on ruotsalainen tapa. Näin ollen virpova pääsiäisnoita on supisuomalainen perinne, missä idän ja lännen perinteet ovat sekoittuneet toisiinsa.

Ennenvanhaan virpomapalkan sai vasta viikon kuluttua pääsiäisenä, ja kummilapsen virpomispalkka oli parempi kuin muiden. Kevään tullen virpomavitsoilla virvottiin myös lehmät ja lampaat.

Virvon, varvon

tuoreeks terveeks

tulevaks vuodeks

sulle vitsa

mulle palkka

Virvon varvon vitsasella

koitan koivun oksasella

enkä paljon palkkaa vaadi

enkä velkakirjaa laadi

sinulle vitsa

minulle palkka

Minä virvon vitsasella

vapsuttelen vastasella

rikkahaksi, rakkahaksi

suuren talon emännäksi

Ruotsista on tullut myös tapa lähettää pääsiäiskortteja. 1800-luvulla ruotsalaiset lapset kirjoittivat toisilleen pääsiäiskirjeinä matkapasseja noitien asuinpaikkaan Kyöpelinvuorelle: näihin hullunkurisiin kirjeisiin piirrettiin luudalla istuva noita-akka kissan ja kuhmuisen kahvipannun kera ja toivotettiin onnea pitkälle ja kiikkerälle lentomatkalle.

Sittemmin omatekoiset pääsiäiskirjeet korvattiin painetuilla pääsiäiskorteilla ja niiden lähettäminen tuli suosituksi meilläkin.

Jo neljä vuosisataa sitten Saksassa liikkui munia piilotteleva pääsiäisjänis. Muna onkin pääsiäisen tunnus, onhan se elämän symboli. Päältä elottoman munan sisältä saattaa kuoriutua elävä linnunpoika! Myös pääsiäistiput liittyvät pääsiäisen viettoon.

Monet kansantarut muuten kertovat koko maailman syntyneen isosta linnunmunasta.

Pääsiäismunien värjääminen on vanha tapa. Entisaikaan munia vietiin siunattaviksi kirkkoihin, ja ne värjättiin, jotta siunatut munat erottuisivat tavallisista munista.

Suklaisten munien lisäksi pääsiäismunia on tehty lasista, emalista, kullasta ja jopa jalokivistä.

Erityisen ilahduttavaa on ollut löytää niitä vanhanaikaisia isoja pahvimunia uudestaan lahjatavaraliikkeistä!

Lue lisää pääsiäisestä postauksistani

Kiirastorstai – siis puhdistustorstai

Pitkää perjantaita!

Lankalauantain trullit

Pääsiäisen tietoisku

Arvonnassa voitti..

Naistenpäiväarvonnassa voitti nimimerkki ahle, joka kommentissaan totesi englanninkielisten lehtien olevan “ihan parasta kielenoppimisharjoitusta”. Laitatko minulle sähköpostia ja yhteystietoja osoitteeseen enkkua[at]hotmail.com ja kerro, kelpaako jokin näistä lehdistä vai etsinkö muuta luettavaa!

Hyvää ja aurinkoista naistenpäivää kaikille muillekin :) Me lähdemme sitä juhlistamaan uintireissulla päiväunien jälkeen.. Kuinkas teillä naistenpäivää vietetään?

Naistenpäiväarvontaa englanninkielisillä naistenlehdillä ♥

Pinch and a punch for the first of the month! Eilen siis oli karkauspäivä, jolloin niitä kosijoita kuhisee miesten ympärillä. Ai, ei ollut kosijoita? Tai naisilla kosittavia? Vai tuliko kenties jollekin rukkaset? No, tulevaa karkauspäivää odotellessa voit lueskella jotain alempaa löytyvistä naistenlehdistä, vaikkapa sitä häälehteä, jos voitat naistenpäivänä suoritettavassa arvonnassa!

Englannin opettaja kirjoitti taululle “Woman without her man is nothing” ja pyysi oppilaita laittamaan välimerkit paikoilleen.

Pojat kirjoittivat: “Woman, without her man, is nothing“.

Tytöt kirjoittivat: “Woman! Without her, man is nothing!

(kierrätettynä omasta toisesta blogistani, ja varmaan niin monesta muustakin paikkaa..)

Edellisten arvontojen palkinnot sain vihdoin ja viimein tällä viikolla postiin, joten uutta arvontaa pukkaa, tällä kertaa tässä vähemmille postauksille jääneessä blogissani ihan vaan siksi, että Naisethan ovat kuin Koruja ♥

Edelliset palkinnot Enkkua-blogissani http://englantia.wordpress.com eli AC/DC-paita ja Prashnigin kirja Eläköön erilaisuus

Kolmas arvonta lähtee siis käyntiin än-yy-tee-nyt! Arvonta päättyy 8.3.2012 päivällä klo 12.00, ja voittaja julkaistaan tässä blogissa illemmalla.

Arvontapalkintona jokin näistä englanninkielisistä naistenlehdistä

Voittaja saa valita yhden kuvassa olevista lehdistä tai muista vastaavista, jos ehdin sellaisia etsiä! Lehdet eivät ole uunituoreita, vaan vuosimallia 2004 ja 2010. Sanasto ja kuvat on silti vielä ihan käyttökelpoisia ;) Jos satut olemaan mies eivätkä nämä lehdet jostain syystä iske, lupaan lähettää jotain pikkuisen miehisempää luettavaa.

Yhden arvan saat kommentillasi tähän postaukseen, toisen arvan jakamalla tämän blogissasi tai Twitterissä (laita linkki kommenttiisi), tai jakaa voit myös Facebookissa, sähköpostilla, LinkedInissä.. Alempaa kuvaa saat käyttää linkityksissäsi, kun se linkkaa tähän postaukseen. Kolmas arpa tulee, jos olet jo tykännyt Enkusta Facebookissa. Tykkäämään pääset tästä.

Hitsit, otetaanko vielä pari näin naistenpäivän kunniaksi: neljäs arpa on mahdollinen, kun seuraat minua Twitterissä, ja viidennen arvan saat liittymällä Bloggerin lukijapaneeliin tämän linkin sivupalkista!

Mainitse, monellako arvalla olet mukana!

Onnea arvontaan!